Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos oli näkyvästi esillä maailman suurimmassa hoitotyön kongressissa Helsingissä 9.–13. kesäkuuta. Kongressin pääteema oli ”Nursing Power to Change the World” – hoitotyön voima muuttaa maailmaa.
Vaaratapahtumien seurauksia ja magneettisairaalan edellytyksiä
Professori Marja Härkänen oli yksi pääluennoitsijoista potilasturvallisuuden teemassa ”Strategies for quality and safety in people-centered care”. Hän kuvaili hoidon vaaratapahtumiin liittyvässä esityksessään sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten osittain traumaattisiakin kokemuksia virheiden seurauksena. – Näistä kokemuksista voi seurata monenlaisia psykologisia vaikutuksia, jotka saattavat uhata jopa työuran jatkumista, siksi myös ammattilaiset voivat tarvita tukea tekemiensä virheiden jälkeen.
Toisena teemana esityksessä oli vaaratapahtumista oppiminen, raportoimisen kehittäminen ja onnistumisista oppiminen sekä potilasturvallisuuskulttuuri, joka mahdollistaa avoimen keskustelun ja oppimisen ja edistää myös tarvittava tuen hakemista.
Laitoksen tutkijat pitivät myös useita muita suullisia ja posteriesityksiä. Yhdessä kongressin symposiumeista kuultiin tuloksia kansallisesta hoitotyösensitiivisiä tunnuslukuja tutkivasta NurSeInQual-hankkeesta, jossa TtT, yliopistonlehtori Anu Nurmeksela esitteli hoitotyön johtajien kokemuksia sairaanhoitajien erinomaisesta ammatillisesta toiminnasta Suomessa matkalla kohti magneettisairaalakulttuuria. Hoitotyön johtajat ovat yli kymmenen vuoden ajan aktiivisesti tukeneet sairaanhoitajien ammatillista huippuosaamista. Sitä tukevista tekijöistä nousi NurSeInQual-hankkeen haastattelututkimuksessa esiin neljä pääteemaa: opetustoiminnan rakenteet, ammatillisen osaamisen vahvistaminen, asiantuntijarakenteet ja ammatillinen urakehitys.
– Vaikka kehitystä on tapahtunut, tarvitaan edelleen toimia erityisesti ammatillisen uramallin ja siihen liittyvien palkkarakenteiden kehittämiseksi. Tämä edellyttää koko organisaation johdon sitoutumista jatkuvaan kehitykseen, jotta sairaanhoitajien osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti potilas- ja organisaatiotulosten parantamiseksi.
– Laitoksen esittelypisteellä oli jatkuvasti kävijöitä ja uusia yhteistyösuhteita solmittiin, kertoo hoitotieteen laitoksen johtaja, professori Tarja Kvist.
ICN Helsinki 2025 -kongressin järjesti Suomen Sairaanhoitajat yhdessä kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n kanssa. Kansainvälinen huipputapahtuma kokosi yhteen lähes 7000 sairaanhoitajaa 130 eri maasta.
Kongressin keskeisiä alateemoja olivat laatu ja potilasturvallisuus, sairaanhoitajien merkittävä rooli ja työ muuttuvassa maailmassa, tulevaisuuden sairaanhoitajien kouluttaminen, korkeatasoisen hoitotyön eettinen perusta, alkuperäiskansojen oikeus terveyteen, hoitotyö kriisi- ja konfliktiaikoina, sairaanhoitajien hyvinvointi ja pohjoismainen hoitotyö.
– Kongressi tarjosi mahdollisuuden kuulla hoitotyön ja hoitotieteen keskeisistä aiheista, keskustella ja luoda yhteistyösuhteita kansainvälisten kollegojen kanssa. Olennainen osa tapahtumaa oli runsas verkostoituminen kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tärkeää oli myös oman osaamisen vahvistaminen ja uusien ideoiden saaminen, Kvist toteaa.
ICN-kongressi järjestetään kahden vuoden välein. Edellisen kerran vastaava tapahtuma järjestettiin Suomessa sata vuotta sitten, jolloin Sophie Mannerheim johti ICN:ää.
Kongressin lopussa ICN:n uutena puheenjohtajana aloitti tohtori José Luis Cobos Serrano Espanjasta. Seuraava kongressi järjestetään heinäkuussa 2027 Taipeissa Taiwanissa.
Sivun yläkuvassa vasemmalta erityisasiantuntija Tarja Tervo-Heikkinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, professori Outi Kanste Oulun yliopistosta, Magneettisairaalaohjelman johtaja Marita Ritmala HUSista, yliopistonlehtori Anu Nurmeksela Itä-Suomen yliopistosta, professori Kristiina Junttila HUSista ja symposiumin puheenjohtaja, professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta.
